Silmäni painuvat hiljaa kiinni,

on mun mieli pahasti rikki,
haluaisin tästä maailmasta eroon,
en halua silmiäni aukaista tähän maailman menoon,
auringonsäteet muhun sattuu,
mieleni synkkyyteen vaipuu,
ei mua enää mikään voi pelastaa,
ei mua kaveritkaan enää halua auttaa,
vaivun yksin unholaan,
kohti portteja taivaan.
 
Tän kirjotin yks päivä, kun olin kuumeessa kotona. Ei ollut voimia nousta sängystä ylös,
ja tuntu et kaikki kaveritki oli hylänny mut.
Mieli oli maassa joten päätin kirjottaa.